Keskiviikko

Nyt on ollu pitka paussi nimittain on vierahtanyt kokonaiset kolme paivaa, et en oo kayny kurviksessa, mutta tanaan taas paasi haukuttavaksi :)

Paikanpaalla kaikki naytti sujuvat hyvin, mutta uusia tulokkaita oli jalleen tullut. Iso Husky-neiti oli dumpattu kuulemma tilojen ulkopuolelle ja Mandi oli hanet sielta edesta sitten aamulla loytanyt. Muuten hyvakuntonen kaveri, mutta liikalihava ja punkikas (voiko noin sanoa?) kelatkaa mika fiilinki on olla Huskyn turkilla taala 35 asteen helteessa. Tippuu hiki jo pelkasta ajattelusta...

Siberia Husky niille, jotka ei tieda. Kuva by Google.

Neiti Husky tai siis rouva on nimetty Haidiksi. Heidi tuttavallisesti suomeksi. Haidin lisaksi tilojen ulkopuolelle oli tupsahnanut 2 noin kammenen kokoista mustaa vikisevaa palloa! Voi hellyytta kun paasin hakkiin kattomaan niita karvapalloja ja syleilemaan. Koira vauvoja kattellessa ei voi ymmartaa miten ihminen voi olla niin julma ja tunnevammanen, etta haluaa eroo sellasista pikkusista! Kyseiset siskokset oli onneksensa kuitenkin tuotu tilalle, tai siis jatetty. Koska takalaisilla on alyton logiikka heittaa elainpentuja roskikseen. KYLLA ELAVIA OTUKSIA ROSKIIN MIETTIKAAN SITA!

Pojat ylapihalla kirmailemassa vapaina. (aidatussa alueessa siis)

Pallot oli hyvin ihmisystavallisia ja kaipasi syliin lampoon, minka tosiaan ymmartaa neljaviikkoisesta koiranpennusta. Pienen koiran tuoksu on maailman suloisin asia, vaikkakin nama nassut lemusivat vahvasti passinmaidolle (sita annetaan koiranpannuille, jos emon maitoa ei ole saatavilla. Se sopii kuulemma paremmin pennun vatsalle lehmanmaidon sijaan.)

Tina vetaa sikunaa.

Viimekertoina ollaan saatu melkein kaikki ykkososion 15 koiraa pihalle lenkille samana paivana ja oon siita aika happyhappy. Oon naas raahannu apujoukkoja mukaani! ISO kiitos siis heille! Kylla sen huomaa heti fiilingissa kun kaikki karvakaverit on paassy ulkomaastoon kappailee. Koirien ylimaarainen stressi ja haslaaminen haviaa kokonaan ja turhilta rajahdyksilta valtytaan. Ajatelkaa itteenne, jos olisitte koira ja joutuisitte asumaan samassa kodissa 14 muun hannanhailuttajan kanssa. Ougosh.

Mia nayttaa Tessalle taivaan merkit, Shaila saestaa ja Tina parka yrittaa nukkua.

Semmista viela, ett Sindille, josta kerroin aijemmin on loytynyt koti! Ja tulevana sunnuntaina matka siis vie Heraklioniin, jossa luovutan hanet vietavaksi Ios-saarelle! Ensi kerralla siita tarinaa! Adios!

Canine Leishmaniasis.

Kuten ennen mainitsinkin KAIKKILLE turvakotiin tulleille koirille on tehty kunnon tsekappi, laakitty, madotettu, sirutettu, leikattu jne. Niin, etta karvakamut ovat valmiita ja terveita aloittamaan uuden elaman uudessa perheessa semmosen loydyttya.

Valitettavasti kaikkien korien terveys ei ikina palaudu ennalleen. Kuten ihmisilla myos heillakin voi nimittain olla diabetes, sydansairauksia ym. Kaikista yleisin ja harmillisin sairaus, mika varsinkin etelan maissa yleensa tavataan on koirien Leishmaniaasi. Sita esiintyy valitettavasti muutamalla PAWSien turviksen koirallakin.

Leishmania loista ei pystytä poistamaan kokonaan koiran kehosta, joten joudutaan tyytymään taudin etenemisen jarruttamiseen ja koiran vastustuskyvyn lisäämiseen. Tehokkaita hoitomenetelmiä on onneksi olemassa ja niillä pystytään jarruttamaan taudin kulkua.

 Lisaa tietoa Leishmaniaasista suomeksi>  http://www.animalsrescue.fi/?cat=33 seka
                                                       http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm

Alueet, joissa Leishmaniaasia tavataan. Kuva Google.

"Koirien leishmaniaasi (Canine leishmaniasis, Sand fly disease) on koirilla esiintyvä leishmaniaaseihin kuuluva tartuntatauti, joka on pääasiallisesti hietasääsken levittämä. Koirilla tauti havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1903. Vuonna 1940 arvioitiin, että 40 prosentilla Rooman alueella sijaitsevilla koirilla olisi kyseinen tauti. Vuonna 2007 tehdyissä tutkimuksissa 29,9 % Etelä-Italian kenneleissä olevista koirista sai positiivisen tuloksen leismaniaasitesteistä. Leismaniaasia tavataan Välimeren alueella. Leismaniaasin itämisaika on kuukausista vuosiin, joten sen toteaminen on vaikeaa. Myös eri testausmuodot ja niiden tehokkuudet vaihtelevat. Eri järjestöt suosittelevatkin Italiasta ja Välimeren alueelta tuotujen koirien vuosittaista testausta taudin varalta. Yhdysvalloissa tautia tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Leismaniaasia on tavattu Yhdysvalloissa kettukoirilla ja spinonella. Yhdysvalloissa Center for Disease Control and the Companion Animal Parasite Council:n mukaan leismaniatartunnan saanut koira tulisi lopettaa. Tautia on myös tavattu Etelä-Amerikassa.

Kuva. Google

Tauti leviää pääasiallisesti hietasääskien välityksellä, mutta tartunta voi tapahtua myös koirien kirppujen kautta. Tauti ei leviä pisaratartuntana. Leismaniatartunta ei ole koiralle fataali."

txt sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Koirien_leishmaniaasi

Kuva. Google.

 Leismaniaasin oireet jaetaan kahteen luokkaan; iho-oireet ja sisäelinoireet. Kumpiakin voi esiintyä yhtä aikaa koirassa. Sairaus alkaa yleensä iho-oireina. Taudin edetessä oireita tulee lisää ja ne pahenevat.

Oireita ovat muun muassa:

       Iho-oireet

• ihovammat
• turkin lähtö
• haavainen ihotulehdus (ulcerative dermatitis)
• kesivä, hilseilevä ihotulehdus (exfoliative dermatitis)

        Sisäelinoireet

• turvonneet rauhaset
• silmämääräiset oireet:
  • asteittainen painonlasku ja ruokahaluuttomuus
  • nenäverenvuodot (epistaxis)
  • munuaisongelmat (lisääntynyt juominen ja virtsaus)

  Muita oireita

• ripuli
• kuumeilu

Tällä hetkellä tehokkain testaustapa on PCR-menetelmä

cute or what!?

Saanko esitella teille mun tanhetkisen feivoritin..

Arvatkaa mika kuumotus on meneilla palaanko suomeen yksin vai kaksin <3

WOOOF!

Energgginen paiva! Ja paljon hyvia uutisia! Ensinnakin eras nainen Saksasta on kiinnosutnut adoptoimaan Dylanin! Pikku syliDylan! Joan kyseli tietaisinko ketaan, joka on lentamassa Saksaan tassa lahiaikoina, mutta valitettavasti ei oo haisuukaa.

Hankalinta koiran ulkomaan adoptiossa onki loytaa matka-kummi, joka ottaa hommakseen huolehtia ja vieda koira paikasta aaa paikkaan bee. Vaikka toisaalta asiahan on luultua helpompi. Koiran kuljetuskoppaan vaan merkataan kummin (matkustajan) nimi, niin kuin joka ikiseen laukkuun, joka menee ruumaan. Niin ja kummi tietenkin pitaa hallussaan koiran papereita lennon ajan. Mutta lyhyesti ja ytimekkaasti kummi huolehtii, etta koira pistetaan koneeseen, lentaa normaalisti reittinsa, maaranpaassa odottaa, etta karvakaveri tuodaan (ei, koiria ei laiteta matkalaukkuhihnalle) ja luovuttaa hanet sitten vastassa olevalle uudelle perheelle, muulle, joka on siela ottamassa vastuun koirasesta. Ja voila! niin on homma hoidettu! Joten kaikki jotka matkustaa lomalle, tyomatkalle, muutenvaan olkaa yhteydessa kyseisen maan sheltereihin ja ilmaiskaa pystyvanne toimimaan matkakummina jos vain kykenette! Maksu asiat kun pitaisivat olla kunnossa sheltereitten puolelta.

Lisaa lentavista koirista> http://www.toydogs.net/skky/airlines_pet.htm

Energiapallo Trisha.

Seuraavaksi! Pawssien Katerina on kuulemma saanut eraan paikallisen valokuvaajan innostumaan valokuvaamaan kaikki turvakodin karvanaamat! Niin etta saatais uusia tuoreita kuvia PAWSin adopio sivuille ja nain mahdolliset adoptioperheet innostumaan, kuva on kuitenki tarkein valtti. Ja taala niita sopolaisia kuitenkin riittaa!

Veljen rokitys sessiot menossa?

Ja 7/heaven puntueen musta pallero voi hyvin! Ei ole kuulemma aihetta huoleen! Gracekin, seiskapentueen emokin alkaa jo tottumaan meihin ihmisiin ja heiluttelee innostuneesti hantaansa ulos lahtiessaan! Vaikka ei han viela hirmu kauas turviksesta uskalla kuitenkaan menna ja ohikulkevat autot aiheuttaa edelleen  paniikkikohtauksia, mutta hiljaa hyvaa tulee!

paiva kerrallaan.

Sinne meni sekin viikko, jotenki todella nopeesti mun makuuni. Turvakodissa paivat on kulunu suht koht leppoisasti normaalii rytmiaan. Koiria on jouduttu ikava kylla siirtelemaan paikasta toiseen remontin takia ja se on saanut karvakaverit hiukan stressaantuneiksi.

Karanteenin lattiat on lakattu, niin etta ne saadaan helpommin siivottua ja itse turviksessakin alkaa jo systeemi nayttamaan hyvalta. Katot ollaan saatu paikoilleen pitamaan paikan varjosena ja vilposena, koirille sopivana.

Ihana Dylan! karanteenissa edelleen..

Karanteenin rempan myota sen asukin on jouduttu valiaikaisesti sijoittamaan turviksen tiloihin, erillisiin itserakennettuihin hokkeleihin niin, etta koirat pysyisivat kuitenkin erillaan muista. Grace-mamma on saanut jalleen oman rauhan energiapalloistaan ja 7-pentua on sijoitettu kahteen erilliseen tilaan.

Miten sellasesta maarasta pikkukoiria voi lahteekki niin paljon aanta!  Pikkuiset on kasvanukki hirmuisesti, siita kun saapuivat pawssien tiloihin. Pennut voivat muuten mainiosti erasta surullista tapausta lukuunottamatta.

Luigi  ja Shilah ihmettelee 7/pentueen kolmosia. (poikaset valiaikaisessa karanteenissa)

Pikkuinen poikakoira, jolle matolaakitys ei tunnu tepsivan, tai sitten kyse on jostain vakavammasta. Maha pullottaa tosi pahasti tai sanoisko pikemminkin, etta pentu on kun jalkapallon nielassu. Mika tietenkin kuullostaa varmasti todella hupaisalta, mutta on valitettavasti erittain vaarallinen ja jopa tappava asia. Senlisaksi pelataan, etta pikkuruisella on kovat kivut, mutta elainlaakariin ollaan menossa ja peukut pidetaan pystyssa! 

Pusuja kaikille!

BLACK-JACK

Nain perjantai-illan kunniaksi haluan esitella teille eraan koiran, jonka taival pawssien tiloille on ollut pitka ja raskas, mutta loppua myoten onnellinen!

Lady and gentlemen let me introduce you to... BLACK-JACK!

Black-Jack on tilan vanhin, raihnasin mutta sydamellisin koiravanhus, jonka elama kodittomana sai rajun kaanteen hanen pudottuaan rakennustyomaan kivihiilitervakaivoon.

Eras pawssien tiluksilla tyoskenteleva nainen oli eraana iltava viemassa omaa koiraansa ulos ja kavellyt eraan rakennustyomaan ohitse, kappaillessaan han oli kuullut omituista aanta lahelta ja oman koiran saattelemana sitten loytanyt tiensa kaivon suulle, kurkistanut alas ja huomannut pohjalla makaavan koiran.

Black-Jack kaivon pohjalla, kuva pawssien facebook sivulta.

Ilta oli jo hamartymassa, mutta pohjalla nakyva pieni liike sai hanet halyyttamaan paikalle poliisit, palomiehet ja kaikki mahdolliset naapuruston ihmiset. Naurettavinta tassavaiheessa oli, etta kukaan soitetuista elainlaakareita ei ollut innokas tulemaan auttamaan tata koiraparkaa! Tunteja kului ja kysymys miten koiran saataisiin ylos alkoi olla jo halyyttava. Viimein eras naapurin rouva laskeutui kaivoon auttaakseen koiraa (huomatkaa, etta kukaan poliiseista tai palomiehista tahan hommaan ei ryhtynyt). Asiaa kuitenkin vaikeutti, etta koirapolo oli puolet ruumiistaan kiinni maassa kun liimattuna. Stressaantuneena koira yritti itse paasta pois ja sen myota puolet ihosta jai kiinni maahan..

Lopulta koira saatiin noustettua kaivosta ja Gra Ligiasta tullut ainoa elainlaakari tarkasti taman ja ilmoitti sen olevan erittais huonossa kunnossa, taynna punkkeja, tervanen luihinsa asti ja tietenkin peloissaan.


Hanet vietiin turvaan eika kukaan todellakaan osottanyt hanen selviavan aamuun asti. Mutta toisin kuitenkin kavi. Ei ole koiraan karvoihin katsomista. Black-Jack tokeni kuin tokenikin hitaasti mutta varmasti!

Vuoteen oma, kuva pawssien facebook sivulta.

Pikkuhiljaa koiravanhus kuitenkin alkoi syomaan ja juomaan oma-aloitteisesti. Kavely tuotti hankaluuksia ian ja kokemuksen takia, mutta nyt jo paalle 11-vuotias jatti selvisi hengissa, mika on tarkeinta! 
Tervan lahteminen turkista oli ehka se hankalin osuus, siihen kun ei auttanut kuulemma mikaan!

Tervanen kaveri, kuva pawssien facebook sivuilta.

Kun Jack vihdoin sai voimia pysyakseen pystyssa ja suuri hengenhata oli takanapain, siirrettini hanet pawssien tiloille tokenemaan ja jatkamaan elamaansa normaalina koiravanhuksena yhdessa uusien kavereittensa kanssa.


Itse seurasin Jackin hetkia alusta asti facen kautta (on se fb sittenki aika hieno juttu) ja ilokseni sain tanakesana tavata taman paalle 11-vuotiaan leppoisan jattilaisen ihan livenaki ja voi etta voin sanoa, etta ei ikina uskoisin, etta han on kokenut niinkin kovan elaman. Niin rauhallinen ja ihmisystavallinen han on!

Black-Jack muutaman viikko sitten <3 foto by meh.

Sellainen onnellinen loppu tallakertaa! Naita kiitos lisaa!
Ai etta mistako nimitys Black-Jack?








Ja sitten viela sama tarina englanniksi, pawssien Jackin kansiosta>


Last week Katerina, a volunteer of PAWS Crete, found an old dog fallen into a shaft full of tar and he was stucked there for many hours until she heard him. They called the police and fire brigade to help them, the dog was very stressed and no vet was ...willing to come to help the dog, one vet told them to put him to sleep, at the end her neighbor, Amalia went into the shaft to help him and try to unstuck him. They finally managed to take him out after 3 hours and the vet from Gra Ligia came to see the dog, the only one who was willing to help them. Most of the tar is off, They put lot of baby oil on him and bathed him, he was also full really full of ticks. He is eating and drinking normally and they are waiting the blood tests to show if he has lismaniasi, he is taking antibiotics and vitamins because he is very thin and propably he has erlichiosi

2nd of July 2011
Black Jack is not doing well and Joan is pretty sure he is not going to make it – she has been expecting to find him dead each time she arrives at the shelter for the last few days. He's been to two vets and there is nothing more we can do but keep rehydrating him and hope he can start to eat soon and the antibiotics kick in. He has an infection but they don't know what kind of infection exactly (Joan is wondering if it's septicemia). We're fighting a losing battle with the flies and heat there and although we rigged up shade with the blue sheeting and put a mosquito net over his kennel he sometimes just goes out of his bed or kennel to pee or poop and then lies on the stones being eaten alive by flies.

Joan asked Celine if she could bring him to her apartment and she agreed so he's now settled in there and cool and comfortable and, as the apartment has mosquito screens on all the doors and windows there, and, most no flies.
His nose bleeds from time to time - the vet said that's from the heat because of his blood problems.

He has absolutely no power in his legs, can't even stand up, and was just limp as Joan carried him so we don't expect him to survive but Joan won’t give up if he doesn't.

Joan gave him a little of the chicken juice and he has incontinence pads on top of his duvet so he can just pee or poop where he lies and still be kept clean and dry.

4th of July 2011

Black Jack is doing a little bit better today, eating and drinking on his own again and his wounds starts to heal..

5th of July.
Just got an txt from Joan: Black Jack is walking!!

We will keep you updated.

R.I.P

Haluatteko kuulla tarinan?

Olipa keran ihminen, joka hankki itselleen koiran, sopon pikupennun. Vuodet kuluivat ja koira kasvoi ja kasvoi ja kasvoi kunnes se oli jo nin iso etta se ei mahtunut enaan pienen ihmisen kotiin. Ihminen hammastyi niin isoa koiraansa ja paatti heivata sen pellolle, mita han niin isolla koiralla muka tekisi?


Niin koira jai yksin. Tyttokoira. Jatetty, nalissaan ja leikkaamaton. Aika jatkoi menoaan ja tyttokoira sailyi hengissa, itsenaisesti, soi vahan sielta sun taalta mita roskiksista loysi. Elaman kiertokulun mukaan hanen aika tulla sukukypsaksi tayttyi ja ensimmaisen sulhasehdokkaan eteen sattuessa tapahtui se minkatakia kaiki elava taala on olemassa.


Kuukakaudet kuluivat ja pian olikin pesan etsimisen aika. Siihen asti tyttokoira oli selvinnyt elamassaan yksin.

Sitten koitti h-hetki. Tuskissaan pienessa pesassaan han kamppaili kipujaan vastaan synnyttaessaan pienokaisensa tahan maailmaan. Mutta maailma on karu paikka ja kivut viela karummat. Varsinkin kivut jotka ovat ihmisten aiheuttamat.


Paikalle sattunut ihmiskunnan olio kun oli paattanyt nayttaa julman voimansa ja oli sytyttanyt synyttavan tyttokoiran tuleen. 


Emon ja syntyneitten pentujen karmivat kivunhuudot kaikuivat kauas liiankin kauan, kunnes vaikenivat ikuisesti.
Kaskaiden raskas soitto jatkui paahtavan auringon alla.

Ja elain nimeltaan ihminen jatkoi omaa pienta elamaansa.

Sellanen tarina, tassavaiheessahan voisin tietenkin paljastaa etta ei tama mikaan tarina ollut. 
Tama on jokaista yksityiskohtaansa myoten taysin totta.
Ja tama tapahtui taala, Kreikan Lesvoksella 8.8.2011.